Ounastunturin maisemia |
Päätöksen osallistumisesta vuoden 2017 NUTS Ylläs Pallas tapahtuman 55 kilometrin matkalle tein maaliskuun puolessa välissä onnistuneen pitkän 50 km hiihtolenkin aikana tai viimeistään sen jälkeen. Alkuvuosi oli kulunut treenien osalta pääasiassa kuntopyöräilyn ja punttitreenin parissa. Väliin mahtui myös lyhyt hiihtokausi. Vaikka juoksukilometrejä ei ollut paljoa kertynytkään niin peruskunto näytti olevan ihan hyvä. Jokin tavoite oli kuitenkin asetettava, jotta saisin viimeinkin juoksuharjoittelun kunnolla käynnistämään. Tavoitteena oli myös haudata alkuvuoden murheet ja löytää uudelleen ilo juoksemiseen. Vähitellen sainkin harjoittelumäärät aikaisemmalle tasolle ja keväällä alkoi jo kutkuttelemaan ajatus NUTS karhunkierrokselle osallistumisesta. Lopulta jäin sitten kuitenkin kotikatsomoon seuraamaan muiden juoksijoiden suorituksia. Tapahtuman Liveseuranta oli järjestetty niin hyvin, että tuli sellainen tunne ihan kuin olisin itse ollut paikanpäällä seuraamassa tai jopa juoksemassa. Samalla jäi hieman haikea tunne, että olisi sittenkin pitänyt osallistua. No... seuraavana vuonna sitten.
Kaikki harjoittelu tehtiinkin nyt sitten NUTS YlläsPallasta silmällä pitäen. Kesäkuun aikana Garminin kilometrihaasteen siivittämänä polku -ja maasto juoksukilometrejä kertyi yli 400. Kesäloman aluksi heinäkuun ensimmäisellä viikolla pääsin kotikonnuille Raanujärvelle viimeistelemään kuntoa . Viikolle kertyi monipuolista juoksua erilaisissa maastoissa; suolla, metsässä ja poluilla. Mäkitreeniä tuli lähes päivittäin enemmän tai vähemmän. Samalla testailin varusteita ja geelien imeytymistä suorituksen aikana. Videon pätkää Romakan vaelleusreitiltä
Romakan maisemia ja suojuoksua |
Viimeisellä viikolla eli kisaviikolla en sitten enää paljon lenkillä käynyt, keventelin ja tankkailin jonkin verran. Kävin myös testaamassa vauhtikestävyyttä Virpiniemessä Virpan5 polku (maasto) juoksu tapahtumassa Ei se tempojuokseminen mitään herkkua ykskask ollut, muttei ihan mahdotontakaan, aika 5km 20:14. Lähes 3 päivää oli vielä tämän testijuoksun jälkeen aikaa tankkailla ja valmistautua Pallakselle. Pakkailin vähitellen kamoja kasaan ja vatsaa totuttelin PowerBar urheilujuomaan.
Valmistautuminen itse kisaan
Perjantaina ajettiin perheeni kanssa Ylläksen kautta Leville Unelmarakkaan, josta olimme vuokranneet mökin. Viimeinen ilta ennen kisaa meni rentoutuessa, saunoessa sekä pizzaa ja urheilujuomaa tankatessa. Illan aikana pakkasin myös juomaliivin valmiiksi sekä arvoin kisavaatetuksen kanssa. Juomaa päätin ottaa mukaan yhteensä 2 litraa, litran urheilujuomaa pehmytpulloihin ja litran vettä juomarakkoon. Geelejä varasin mukaan 10 kpl, kun laskeskelin, että urheilujuoman lisäksi riittää, kun otan yhden Geelin aina 40 minuutin välein kisan aikana. Jees, ensimmäinen kerta, kun mietin energian tankkauksen kunnolla etukäteen ennen kisaa! Kun kaikki alkoi olla valmiiksi mietittynä, maltoin lopulta laittaa nukkumaan. Nukahdin melko pian , mutta heräilin aamulla turhan aikasten ylös palloilemaan. "Kunpa se aika kuluis jo nopeasti, että pääsis jo juoksemaan..."
Kisavarusteet pakattuna illalla. Vaatetus sitten hieman muuttui aamulla |
Kisa aamuna en paljoa kiinteää ravintoa enää syönyt, vain muutaman haarukallisen makaroonia. Sen sijaan join aamukahvit sekä tankkasin urheilujuomaa ja nieleskelin pari suolatablettia. Lopulta kello oli sen verran paljon, että sai pukea kisavarusteet päälle ja lähdettiin unelmarakalta kohti Pallasta, kohti muita unelmia. Pallas-Ounastunturin vaellusreiteillä en ole koskaan aiemmin käynyt, joten tiedossa olisi kokonaan uusi kokemus ja elämys. Pallakselle saavuttiin klo 11 aikoihin, jolloin Pallaksen huippu oli vielä sumun peitossa. Menin sisälle odottelemään lähtöä. Porukkaa oli jo paljon paikalla, mutta onnistuin löytämään vielä vapaan istumapaikan. Noin 20 minuuttia ennen lähtöä lähdin ensin ulos jaloittelemaan ja sitten lähtöruutuun.
Levin mökiltä valmiina lähtöön Pallakselle |
Pallaksen huippu aamulla sumun peitossa |
Kisasuoritus - Lähdöstä maaliin
Lopulta kajahti lähtösummeri ja päästiin liikkeelle ja kipuamaan kohti Pallastunturin huippua. Rauhallisesti lähdin liikkeelle, välillä juosten ja välillä kävellen. Mitä korkeammalle kivuttiin sitä upeammalta maisemat näyttivät. Sumukin oli jo hälventynyt. Ensimmäinen nousu meni yllättävän kevyesti. Alamäessä alkoi sitten porukkaa juosta ohi. Jatkoin kuitenkin rauhallisesti etenemistä omaan tahtiin. Aiemmista polkujuoksuista olen jo oppinut sen, että pitää tunnistaa ja ennenkaikkea tunnustaa omat heikkoudet ja vahvuudet ja edetä sen mukaan. Tärkeintä on säilyttää oma juoksu mahdollisimman rentona ja taloudellisena. Kun ensimmäiset märemmät savikko ja kivikko kohdat tuli vastaan, kenkä luiskahti mudan alla olevan kiven päältä. Sain kuitenkin vielä pidettyä tasapainon ja matka jatkui ilman haavereita. Ensimmäinen 10 kilsaa tuntui todella pitkältä, mutta sen jälkeen kilometrit tuntuivat juoksevan nopeampaan tahtiin. Porukka vaihtui aina välillä ja ehdinkin porista jotain pientä, sekä tuttujen, että aiemmin tuntemattomien kilpakumppaneiden kanssa. Suolatabletteja muistin ottaa aina 1-2 kpl tunnissa, geelin 40 minuutin välein sekä urheilujuomaa tai vettä tasaiseen tahtiin.
Ensimmäiseen huoltoon Hannukuruun saavuttaessa olin saanut vain toisen pehmytpullon juotua. Täytin sen sitten uudelleen sitten uudelleen urheilujuomalla. Lisäksi söin muutaman suolakurkun viipaleen. Vesihananalla vilvoittelin pikaisesti ja jatkoin matkaa. En usko, että pysähdykseen meni paria minuuttia kauempaa. Hannukurun jälkeen jatkoin matkan tekoa pääasiassa yksin. Näköetäisyydellä oli kokoajan jotain kilpakummaneita, mutta ei ketään joka olisi edennyt samaa vauhtia. Pääasiassa kohtasin "perusmatkan" juoksijoita, jotka jaksoivat kannustaa meitä lyhyemmän matkan juoksijoita. 3 tunnin jälkeen alkoi väsymystä vähitellen tuntua jaloissa, ei kuitenkaan mitään sen pahempaa. Jonkin verran enemmän kävelin tässä vaiheessa ja ehdinkin samalla ihailla tunturimaisemia ja muutaman kuvankin ottaa puhelimella. Keli oli kuin unelma ja aurinkokin paistoi lämpimästi, välillä ehkä vähän turhankin lämpimästi. Onneksi oli mahdollisuus vilvoitella ja kastella päätä tunturipuroissa.
Lisää ounastunturin maisemia ja allekirjoittanut |
Ennen viimeistä huoltoa oli edessä vielä pitkä nousu Pyhäkeron laelle. Maisemat oli upeita ja aina vain upeampia mitä ylemmäs sain kavuttua. Välillä jaksoin ottaa muutaman juoksuaskeleenkin, vaikka suurimman osan noususta kävelin. Huippua lähestyttäessä tuli "Peltsu" vastaan ja kannusti matkantekoa vai olikohan se sittenki vaan mun kuvitelmaa :-) Vastasin kuitenkin, että kyllä tämä tästä vielä voitoksi muuttuu. No höh... mietin jälkeenpäin, ettei nyt sentään voitoksi, kun kärki on kuitenkin ollut maalissa jo ajat sitten.
Laskeutuminen Pyhäkeron huipulta huoltoon sujui vaivattomasti. Huollossa täytin vain toisen pehmytpullon vedellä. Urheilujuomaa oli ennestään jäljellä toisessa pehmytpullossa, mutta juomarakon olin juonut tyhjäksi vedestä. Huollon jälkeen saavutin yhden kisakumppanin, jonka kanssa oltiin vaihdettua asemia useampaankin kertaan kilpailun aikana, mutta aina mentiin eri vauhtia. Jatkettiin nyt kuitenkin yhdessä matkaa soratietä pitkin kohti maalia. Ihan kiva oli saada välillä matkaseuraa. Kaverilla kramppaili sitten kuitenkin jalat ja vaikka annoin suolatabletteja niin nekään eivät hetkessä auttaneet, joten jouduin lopulta jatkamaan matkaa yksin. Viimeisen energiageelin otin vielä tässä vaiheessa. Jonkin ajan kuluttua takaa lähestyi kaksi juoksijaa, jotka etenivät reippaampaa vauhtia. Toinen juoksijoista oli Savolaisen Tomi joka tarjosi ohittaessaan peesi paikkaa. Sanoin yrittäväni, mutta pian sain todeta, ettei kovin äkkinäinen rytminmuutos onnistu väsyneillä jaloilla. Enkä oikein paljon uskaltanut kiristää vauhtia vielä tässä vaiheessa. Sain kuitenkin hyvän jäniksen ja koetin vähitellen hilata vauhtia ylöspäin. Samoihin aikoihin tuli pyöräilijä vastaan, joka huusi kovaan ääneen: "Ei muuta kuin havuja perkele, hyvin menee...". Siinä sitten naureskelin itsekseni: "niin mikäpäs tässä". Pian saavuttiin asfalttiosuudelle ja tiesin, että se on etukäteen ajatellen mulle koko kisan helpoin pätkä. Pystyin juoksemaan n. 5min/km vauhtia, mutta ei se mitään lentoa kuitenkaan enää niillä jaloilla ollut. Välillä siemailin vielä loppupätkälläkin urheilujuomaa, ettei mitään yllättävää simahtamista pääse tapahtumaan. Tuttu auto tuli vastaan, vaimo ja lapset, nyt pitää näyttää tosi särmältä. Vaimo räpsi sitten pari kuvaa loppumatkan aikana.
Loppumatkan fiilistelyä |
Ero edellä menevään kaksikkoon pysyi maantieosuudella samana. Viimeinen alamäki oli kiva lasketella maaliin ja maaliintulo oli NUTSin järjestämien kisojen tyyliin upea ja unohtumaton. Loppuaikani oli 6:06:30. Kiitoksia NUTS talkooporukoille upeiden kisojen järjestämisestä. Kiitokset myös kannustajille ja kilpakumppaneille, teitte päivästä ikimuistoisen.
Maaliintulo kuva. Kuvaaja: @onevision / Juha Saastamoinen |
Pian maaliintulon jälkeen tämä rapatossu ei ollut lukenut ohjeita vaan kävi rapatossuilla pikaisesti ruokailemassa ja huomasi vasta joskus myöhemmin illalla mökissä mitä oli tullut tehtyä. Kukaan ei kuitenkaan raaskinut uloskaan ruokapaikasta pistää. Heti ruoan jälkeen nousin autoon ja lähdettiin perheen kanssa ajamaan kohti leviä. Pallaksen kohdalla totesin vaimolle, että käytkö viemässä uusinta kierrokselle, kun oli niin kiva reissu. Vaimo siihen epäilevänä, että meinaatko tosiaan? Minä siihen, että ei nyt sentään, ei vielä, mutta vuoden päästä sitten taas uudestaan :-)
Loppu päätelmät:
- helppo oli lähteä matkaan, kun sain tehtyä kaiken viimeistelyn ja valmistelun suunnitelmien mukaan
- ei kaatumisia, ei puutumusia: Kiitos Hoka ChallengerATR3
- suorituksenaikainen tankkaus meni suunnitelmien mukaan ja toimi:
ei imeytymisongelmia, ei kramppeja eikä katkeamista
- Suorituksen aikana kului:
1.5 litraa vettä ja 1.5 urheilujuomaa
suolatabletteja otin aina yhden noin tunnin välein
High5 energiageelejä 8 kpl
- Kunnon mukainen suoritus, mutta tekemistä riittää, että saa kavennettua eroa kärkeen
- Muut varusteet: Nike Trail Kiger Vest juomaliivi, Niken pitkähihainen juoksupaita. Goren lyhyet juoksutrikoot, Inovin merinovillasukat, Inovin pehmytpullot 2 kpl, Vauden juomarakko, kuoritakki (Ronhill Trail Torrent) sekä muut pakolliset varusteet.
Juoksukengät ja varpaan kynnet vaativat hieman huoltoa:
(varpaan kynnet oli jo mustat ennen juoksuakin, mutta nyt lisäksi mutaiset)
Nutsin mitalikokoelma sai täydennystä:
Garmin data:
NUTS YlläsPallas 2017 Garmin data
Juoksemani ultrat ja polku-ultrat sekä diblomit:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti